Asiakaslehtiä julkaistaan paljon ja kilpailu näkyvyydestä on kovaa. Jos asiakaslehteä ei löydy hakukoneista, jää lukijakunta helposti vaatimattomaksi.
Maksullisella mainonnalla saadaan lisää lukijoita, mutta oikein toteutetulla hakukoneoptimoinnilla päästään lukijaan kiinni juuri silloin, kun häntä aihe kiinnostaa eli silloin, kun hän hakee aihetta netistä. Tällöin on paljon todennäköisempää, että henkilö klikkaa sivuille verrattuna maksulliseen mainontaan esim. eri verkkosivuilla, jossa mainos tulee esiin hetkellä, jolloin ihminen on kiinnostunut ihan muista asioista.
Hakukoneoptimoinnilla eli SEO:lla (Search Engine Optimization) pyritään mahdollisimman hyvään näkyvyyteen hakukoneissa. Suomessa lähes 100% hauista tehdään Googlen hakukoneessa, joten panostukset kannattaa keskittää sinne Kun ihminen hakee häntä kiinnostavaa sisältöä netistä, näkyvät haun tulokset siten, että ensin näkyvät mahdolliset maksetut mainokset ja sen jälkeen parhaiten hakua vastaavat sivut. Maksetut mainokset ovat Google Ads-mainontaa ja nämä tulokset näkyvät hakusivun ylä- ja alareunoissa sekä oikealla sivulla. Hyvällä hakukoneoptimoinnilla on mahdollisuus nostaa omaa sivustoa hakutuloksissa. Sijainti hakutuloksissa on tärkeää, sillä tutkimusten mukaan yli 60 % pöytäkone- ja yli 50% mobiilikäyttäjistä klikkaa hakutuloksia sijalla 1-3.
Tässä jutussa on kuvattu seuraavat vaiheet hyvän, hakukoneoptimoidun asiakaslehden jutun kirjoittamiseen:
1. Valitse oikea järjestelmä
2. Tee avainsanasuunnitelma
3. Tuota laadukasta sisältöä avainsanasuunnitelmaan perustuen
4. Lisää linkkejä ja kuvia
Lisäksi on tärkeää huolehtia sivuston luotettavuudesta jatkuvasti.
Järjestelmän valinta ja avainsanasuunnittelu
Hyvä hakukoneoptimointi lähtee verkkosivujen suunnittelusta. Julkaisujärjestelmä tulee valita niin, että se tukee hakukoneoptimointia eli mahdollistaa esimerkiksi selkeät url-osoitteet, erilliset sivun otsikot eli titlet, sivujen metakuvaukset sekä selkeät tekstipohjaiset valikot. Selkeä ja looginen sivurakenne tukee myös hakukonenäkyvyyttä. Selkeä sivun url tarkoittaa esim. verkkolehti.fi/digitaalinenmarkkinointi/some. Epäselvä url taas on vastaavasti esimerkiksi tämän näköinen: verkkolehti.fi/lang/fi/index.php?page=5478
Hakukoneet käyvät läpi verkossa automaattisesti sivustojen tekstejä ja analysoivat sivuja antaen pisteitä eri osa-alueista, jolloin tietyllä haulla haettaessa parhaimmat pisteet halukoneelta saaneet sivut nousevat ylimmäksi. Koska hakukoneet hakevat tekstisisältöä, on tärkeintä miettiä parhaiten sopivat avainsanat ja termit. Google Adsissä on hyvä työkalu avainsanojen suunnitteluun, josta näkee lisää ehdotuksia etsitylle sanalle ja hakujen määriä.
Laadukasta tekstisisältöä avainsanoihin tukeutuen
Laadukas tekstisisältö on kaiken perusta. Asiakaslehdessä, jossa on nimenomaan artikkeleita, laadukasta tekstisisältöä tulee yleensä helposti. Hakukoneoptimointia kannattaisi kuitenkin miettiä tästä huolimatta jo ennen tekstin kirjoittamista. Teksteissä tulisi löytyä haluttua hakusanaa tai hakutermiä ainakin muutama kerta perusmuodossa, vaikka Google.fi tunnistaakin jo suomen kielen taivutusmuotoja. Tekstissä kannattaa viljellä myös synonyymejä, sillä ihmiset hakevat samaa asiaa eri termeillä. Näin mahdollisimman monella eri sanoilla hakeva löytää tiensä sivulle.
Mahdollisimman hyvä hakutuloksen varmistamiseksi avainsana tulisi löytyä sivulta ainakin seuraavista paikoista: title-kenttä eli sivun otsikko, sivuston domain, sivun pääotsikko eli H1 ja normaali sisältöteksti. Tärkein näistä on sivun otsikko ja niiden miettimiseen kannattaakin käyttää aikaa. Sivun otsikko, joka näkyy myös selaimen välilehdellä, on tärkeä hakukoneoptimointiin vaikuttava tekijä. Se on yleensä myös todella helppo toteuttaa. Joskus julkaisujärjestelmä ei anna mahdollisuutta sivuston otsikoiden yksilöintiin, vaan sivun otsikoksi tulee automaattisesti artikkelin pääotsikko H1. Tällöin kannattaa tätä pääotsikkoa miettiä hakukoneoptimoinnin kannalta. Otsikon tulisi kuvata mahdollisimman hyvin sivun sisältöä ja jos avainsana esiintyy sivun otsikossa, saa siitä hyvät pisteet hakukoneissa.
Asiakaslehdessä sivun domainiin voi olla mahdoton saada hakusanaa, kun artikkelit käsittelevät eri aiheita. Jos taas aihe on tiivis, voi tämä olla mahdollista. Esimerkiksi jos Eeva-lehden domain olisi eeva.fi, ei useimmissa artikkeleissa oleva avainsana ole todennäköisesti Eeva, kun taas vaikkapa Lemmikki-lehden domainissa, jos se olisi lemmikki.fi, sana lemmikki saattaisi esiintyä kaikissa artikkeleissa. Avainsanan lisääminen osoitepolkuun esim. Verkkolehti.fi/avainsana ei vaikuta enää hakukonetuloksiin, mutta helpottaa kuitenkin sivuston luotettavuuden ja sopivuuden arviointia käyttäjälle. Se on siis suositeltavaa tehdä.
Metakuvaus on tärkeä elementti ja se tulee olla jokaisella sivulla yksilöllinen. Metakuvauksen voi lisätä jokaisen sivun HTML:n HEAD-osioon ja Google poimii metakuvauksen hakukonetuloksiin. Joissakin julkaisujärjestelmissä on myös erillisiä työkaluja, joilla voidaan tehdä metakuvaus sivuille. Esimerkiksi WordPressin Yoast -lisäosa näyttää visuaalisesti miltä metakuvaus Googlen hakusivulla näyttää ja sitä voidaan muuttaa suoraan sivun työkalulla. Tämä teksti määrittelee paljolti sen, onko henkilö valmis klikkaamaan sivua, joten tekstin suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa. Verkkolehdessä metakuvauksen tulee siis olla mahdollisimman hyvin artikkelia ja sen sisältöä kuvaava ja samalla klikkaukseen houkutteleva.
Lisää linkkejä ja kuvia
Verkkosivustolla linkit sivulta toiselle parantavat hakukonetuloksia. Jos verkkolehdessä käytetään linkkejä toisille sivuille, kannattaa kiinnittää huomiota linkkiteksteihin. Linkkitekstin tulisi olla mahdollisimman selkeä ja kuvaava. Esim. ”lue lisää” -tekstillä oleva linkki ei ole hakukoneen kannalta kuvaava.
Linkin ulkopuolisilta sivustoilta parantavat myös hakukonetuloksia. Kannattaa tehdä siis yhteistyötä ja verkottua, jotta olisi mahdollista saada eri sivustoilta ohjauksia omaan verkkolehteen.
Yleensä verkkolehdissä käytetään paljon kuvia ja kuvat vaikuttavat myös hakutuloksiin. Kuvien tiedostonimien tulee olla mahdollisimman kuvaavia ja niihin kannattaa liittää hakusana, jos mahdollista. Esim. Googlen kuvahaussa tiedostonimi img_2689.jpg ei kerro hakukoneelle mitään, mutta nimi haukoneoptimointi-hakutulokset-hakusivulla.jpg kertoo jo enemmän. Yleensä kuvien tiedostonimien vaihto on mahdotonta enää julkaisujärjestelmässä, joten nimeäminen kannattaa tehdä jo heti kuvaa tallennettaessa.
Jokaiselle on varmaan joskus käynyt niin, että kuva ei näykään sivulla vaan sen tilalla näkyy joko pieni ikoni tai teksti. Jos kuvan tilalla näkyy teksti, on kuvalle annettu alt-attribuutti, jota hakukoneet myös lukevat. Alt-attribuutti kannattaa siis lisätä ja siihen kannattaa sisällyttää myös avainsana, jos vain mahdollista.
Huolehdi sivuston luotettavuudesta
Oletko koskaan törmännyt siihen, että haet jotain tiettyä aihetta verkosta ja hakusivulle tuleekin oikein kiinnostava linkki? Kun klikkaat linkkiä, ei sivustolla kuitenkaan kerrota mitään aiheeseen liittyvää, tai ainakin se on hyvin kaukaa haettua. Se on turhauttavaa ja laskee sivuston luotettavuutta. Kun hakukoneoptimointia tekee, kannattaa muistaa oman sivuston luotettavuus. Jos valitsee tietyn hakusanan ja sen perusteella optimoi otsikon, kuvat ja metakuvauksen, mutta sivun sisältö ei vastaakaan tätä hakusanaa, kärsii sivun luotettavuus.
Google seuraa klikkauksia ja sivulla vietettyä aikaa ja jos kävijät aina poistuvat sivulta välittömästi, laskee sijoitus hakutuloksissa. Jos sivusto on tehty selvästi hakukoneoptimoinnin näkökulmasta, näkyy se helposti sivustolla vierailevalle: teksti ei ole luontevaa, vaan yleensä töksähtelevää ja samoja sanoja likaa toistavaa. Sivustolle ei siis kannata myöskään piilottaa avainsanalistoja parantamaan hakukonenäkyvyyttä, vaan ennen kaikkea tulee muistaa, että sivustoa tehdään ihmiselle, ei hakukoneille.