Julkaisujen toteutustavan valintaan vaikuttavat muun muassa seuraavat kriteerit:
- Onko tarkoitus julkaista vain digissä, vain painettuna vai molemmissa
- Minkälaiset resurssit ja budjetti on käytettävissä julkaisujen toteutukseen ja taittoon
- Mitä kriteerejä valmiiden julkaisujen käyttökokemukselle, rakenteelle ja ulkoasulle on
Julkaiseminen sekä verkkoon että painoon
Budjetti
Kun lähdetään julkaisemaan sekä digiin että printtiin, kannattaa varmistaa, että molempien julkaisujen hinta-laatusuhde on kohdillaan. Hintaan vaikuttavat muun muassa käytettävä(t) taitto-ohjelma(t), julkaisemisen prosessi, julkaisujen laajuus ja julkaisutiheys sekä mahdollisesti tarvittava aputyövoima. Pitkällä aikavälillä vaikutusta on myös sillä, miten hyvin julkaisut palvelevat kohderyhmiä, eli miten hyvin ne tuovat tuloksia kuten positiivista näkyvyyttä, sitoutuneita asiakkaita ja myyntiä.
Resurssit
Eri julkaisemisen tavat vaativat eri määrän työtä ja osaamista. Taittoprosessin helppous ja vaadittavien työkalujen määrä vaikuttavat siihen, miten monta eri osaajaa tai minkälaista moniosaamista julkaisuprosessiin tarvitaan. Miten paljon aikaa julkaisujen luomiselle voidaan varata, mitä osaamista jo löytyy ja mitä voidaan helposti opetella tai ostaa?
Julkaisujen laatu
Hyvä julkaisu on sellainen, joka puhuttelevan sisällön lisäksi on lukijaystävällinen, edustava ja helppo käyttää. Kun toteutetaan julkaisuja verkkoon, painoon tai molempiin, kannattaa miettiä, minkälainen lopputuloksesta halutaan. Riittääkö esimerkiksi, että verkkolehti on painolehden näköisversio, vai tulisiko sen olla paremmin verkkoon optimoitu. Ja toisaalta mitä kriteerejä painetun julkaisun ulkoasulle on.
Vaihtoehdot digijulkaisun tekemiselle
Seuraavassa vertailemme kahta suosittua verkkojulkaisemisen tapaa, niiden ominaispiirteitä, vahvuuksia ja heikkouksia.
Verkkosivut – digi edellä
Kuten jo sivulla 5 totesimme, responsiivinen verkkosivusto on lähes poikkeuksetta lukijaystävällisin tapa julkaista sisältöjä netissä. Yhä useampi julkaiseekin jo verkossa esimerkiksi blogimuodossa tai varsinaisena verkkolehtenä.
Verkkosivuina toimiva verkkolehti on kuin mikä tahansa verkkosivu, jossa artikkeleita julkaistaan säännöllisesti. Rakenne on vastaava kuin blogisivustoilla: etusivulle on nostettu uusimpia artikkeleita ja aiheita on lajiteltu kategorioittain. Verkkosivupohjaisia verkkojulkaisuja ovat esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkolehti, Erilaisten oppijoiden liiton jäsenlehti ja Cora Refinish Oy:n asiakaslehti. Lehtien lisäksi myös muita julkaisuja kuten oppaita ja vuosikertomuksia voidaan toteuttaa verkkosivuina. Tutustu esimerkiksi Vilja-alan yhteistyöryhmän Viljelyoppaaseen ja Kymenlaakson Sähkön vuosikertomukseen.
Ammattitaidolla toteutetulta verkkosivustolta artikkeleita on helppo lukea kaikilla päätelaitteilla, artikkeleiden ja aihealueiden selaus on käyttäjäystävällistä, ja tietoa on helppo hakea. Verkkosivupohjaiset julkaisut saavat myös hakukonenäkyvyyttä ja voivat tavoittaa suuriakin yleisöjä hakukoneoptimoinnin ja esimerkiksi sosiaalisen median jakojen kautta. Verkkosivuina julkaiseminen on oikea valinta heille, jotka haluavat tavoittaa digiyleisön ja palvella heitä lukijaystävällisellä tavalla.
Issuu tai muu PDF-lukija – printti edellä
Alun perin julkaisuja kuten lehtiä ja oppaita on tuotettu vain painoon, joten ”printti edellä” -ajattelu on jäänyt elämään. Jos julkaisu on jo toteutettu esimerkiksi InDesignilla tai vastaavalla taitto-ohjelmalla, on se ollut helpoin viedä verkkoon samana PDF-tiedostona.
Näköislehden alustana käytetään esimerkiksi Issuuta tai muuta vastaavaa palvelua, jolla PDF-tiedostosta voi tehdä verkossa selailtavan lehden. Näköisjulkaisu voi toimia tilanteissa, joissa tietty painoon suunniteltu taitto halutaan toistaa verkossa juuri samanlaisena. Pidempien artikkelien lukeminen näköislehden aukeamalta ei ole kuitenkaan lukijaystävällistä.
Alustat kuten Issuu sanovat myös hakukoneoptimoivansa julkaisun käymällä sen tekstit läpi. Nämä alustat eivät kuitenkaan tarjoa työkalua, jolla optimoinnin onnistumista pystyisi hallinnoimaan tai jolla artikkeleita pystyisi optimoimaan juuri haluamilleen avainsanoille kuten esimerkiksi WordPressissä.
Vaihtoehdot painojulkaisun tekemiselle
Seuraavassa vertailemme kahden eri taitto-ohjelman ominaispiirteitä, vahvuuksia ja heikkouksia. Näillä ohjelmilla voidaan tehdä julkaisuja painoa varten.
Nopea.media – vaivatonta julkaisemista sekä verkkoon että painoon
Nopea.media on WordPress -lisäosa, jossa yhdistyy sekä InDesignin että WordPressin ominaisuudet. Nopea.media -lisäosalla julkaiseminen onnistuu WordPressistä käsin sekä verkkoon että painoon. Helposti valittavien taittomääritysten ansiosta taittaminen ei vaadi vastaavaa ammattitaitoa kuin InDesign.
Nopea.medialla verkkojuttu taitetaan painolaatuiseksi PDF-tiedostoksi WordPressin tekstieditorissa tehtävillä määrityksillä. Määritykset eivät vaikuta artikkelin verkkoilmeeseen, mutta muuttavat PDF-ulkoasun printtilukemiseen optimoiduksi. Verkkojutut julkaistaan WordPress-sivuston artikkeleina tai sivuina normaaliin tapaan. Tutustu tarkemmin siihen, miten nopea.media toimii.
Koska verkkosisältöä on helppo päivittää ja nopea.medialla on helppo tuottaa samasta sisällöstä painolaatuisia tiedostoja, voidaan painotuotteita räätälöidä kuhunkin tilanteeseen sopivaksi ja painattaa nopealla aikataululla. Kun prosessista jää raskaampi taitto sekä kaksi erillistä sisällöntuotantorupeamaa pois, ei kustannuksia synny kuin PDF:n painattamisesta ja jakelusta, joka sekin hoituu ainakin osittain ihmisiä kohdattaessa.
Nopea.media soveltuu hyvin tilanteisiin, joissa halutaan julkaista helposti, ketterästi ja lukijaa palvelevalla tavalla sekä verkkoon että painoon sekä säästää julkaisemisen kustannuksissa.
Vahvuudet / nopea.media
- Julkaiseminen onnistuu helposti samasta alustasta sekä verkkoon että painoon
- Lopputulos on molempiin kanaviin räätälöity, edustava ja lukijaystävällinen
- Työkalua on erittäin helppo oppia käyttämään, etenkin jos WordPress on jo tuttu
- Sama henkilö voi hoitaa julkaisemisen sekä verkkoon että painoon, jolloin säästetään kustannuksia ja aikaa
Heikkoudet / nopea.media
- painetun julkaisun ulkoasu ei ole aivan yhtä pitkälle räätälöitävissä kuin InDesignilla
Adobe InDesign – yleinen taitto-ohjelma mutta vain painoon optimoituna
Adobe InDesign on lähes kaikille tuttu taitto-ohjelma, jolla voidaan luoda PDF- tai kuvamuotoisia tiedostoja painoa varten tai verkossa julkaistavaksi.
InDesign soveltuu hyvin vain painoa varten tarkoitettujen julkaisujen toteuttamiseen. Osaava tekijä saa sillä aikaan näyttäviä, pitkälle räätälöityjä julkaisuja kuten esitteitä, oppaita, julisteita ja flyereita. Kuitenkin jos halutaan julkaista samaa sisältöä myös verkkoon, ei InDesign ole ketterin vaihtoehto.
Vahvuudet / InDesign
- taiton ulkoasu on pitkälle räätälöitävissä ja muokattavissa
- monella graafikolla on osaaminen ohjelman käyttöön
Heikkoudet / InDesign
- ohjelmalla pystyy julkaisemaan käyttäjäystävällisesti vain painoon, ei verkkoon
- ohjelman hallinta vaatii perehtymistä ja opettelua
- kun verkkoon täytyy julkaista eri ohjelmalla ja prosessilla, vaaditaan enemmän resursseja ja työtä
- taittamista varten saatetaan tarvita erillisen graafikon palveluita, jolloin kustannukset nousevat