Saavutettavat verkkojulkaisut ja tiedostot

Tässä artikkelissa käymme läpi saavutettavuuden erityispiirteet eri verkossa julkaistavissa sisällöissä. Artikkeli pohjautuu toukokuussa 2020 pidettyyn saavutettavuuswebinaariimme. Voit ladata webinaaritallenteen itsellesi maksutta.

Jos saavutettavuus on vielä aiheena vieras, tutustu artikkeliimme ”Saavutettavuuden perusteet: viiden kohdan opas”.

Somesisältöjen saavutettavuus

Jos organisaatio kuuluu saavutettavuuslain piiriin, tulee sen sisältöjen olla lain mukaan saavutettavia myös sosiaalisessa mediassa. Vaatimukset koskevat nimenomaan organisaation julkaisuja eivät siis esimerkiksi työntekijöiden omissa nimissään tekemiä postauksia.

Sosiaalisen median sisältöjen saavutettavuus rakentuu samaan tapaan kuin mikä tahansa saavutettava sisältö:

• tekstin tulee olla helposti ymmärrettävää: riittävän lyhyet lauseet ja kappaleet, selkokielinen sanasto
• kuvissa tulee käyttää vaihtoehtoisia tekstejä (ALT-teksti)
  • vaihtoehtoiset tekstit lisätään kuviin siinä vaiheessa, kun kuva ladataan sosiaaliseen mediaan (tai tarvittaessa jälkikäteen)
  • katso yksityiskohtaiset ohjeet ALT-tekstien lisäämiseen eri somekanavissa (Facebook, Instagram, LinkedIn, Twitter, YouTube)
• videoissa käytetään tekstitystä tai videon sisältö jaetaan myös tekstimuodossa (ks. videoista alla)

Jos kaikkea somesisältöä ei voida syystä tai toisesta julkaista täysin saavutettavasti, täytyy puutteista mainita verkkosivujen saavutettavuusselosteessa.

Tärkeää on muutoinkin muistaa julkaista olennaiset sisällöt myös organisaation verkkosivuilla. Sosiaalinen media ei siis voi toimia pääasiallisena viestintäkanavana saavutettavuuslain piiriin kuuluvilla organisaatioilla. Kaikilla kohderyhmillä ei ole välttämättä pääsyä sosiaaliseen mediaan.

Sosiaaliseen mediaan liittyen on hyvä varmistaa myös verkkosivujen mahdollisten somesyötteiden saavutettavuus. Kannattaa varmistaa esimerkiksi, että syötteen voi tarvittaessa ohittaa helposti näppäimistöllä sekä ruudunlukuohjelmalla.

Videoiden saavutettavuus

Video formaattina parantaa usein saavutettavuutta. Monet käyttäjät ymmärtävät videolta välittyvää puhetta, eleitä ja visuaalista sisältöä vähintään yhtä hyvin tai paremmin kuin tekstiä. Tähän ryhmään kuuluvat ainakin henkilöt, jotka oppivat paremmin kuulemalla kuin lukemalla sekä esimerkiksi lukihäiriöiset.

Videotkaan eivät ole kuitenkaan automaattisesti kaikille saavutettavia. Esimerkiksi kuulorajoitteiset eivät ymmärrä videon viestiä, jos siinä ei ole tekstitystä. Sama tilanne on käyttäjillä, jotka eivät taustamelun vuoksi kuule videon ääniraitaa tai eivät voi tai halua pitää laitteessaan ääntä päällä. Videoiden saavutettavuuden haasteena voi olla myös esimerkiksi hidas verkkoyhteys, jonka takia videon toisto takkuaa.

Kun videoita lisää verkkosivuille tai hyödyntää sosiaalisessa mediassa, kannattaakin huomioida seuraavat saavutettavuuteen vaikuttavat seikat:

• tekstitykset
  • videoihin tulee lisätä tekstitys, joka kattaa puheen sekä muut olennaiset äänet (esim. taustamusiikki tai yksittäiset äänet kuten oven koputus)
  • tekstityksessä täytyy kertoa, kuka puhujista on äänessä, jos se ei käy kuvasta ilmi
  • esimerkiksi YouTubessa on oma tekstitystyökalunsa videoiden tekstittämiseen
• kuvailutulkkaus
  • pelkkää kuvaa sisältävästä videosta täytyy laatia joko tekstivastine tai ääniselite eli kuvailutulkkaus
  • kuvailutulkkaus sisältää kaiken oleellisen tiedon, jota ei videon ääniraidasta saa selville
• videon sisältö tekstimuodossa
  • videota ei välttämättä tarvitse tekstittää silloin, jos se on muutoin kirjoitettu auki sivuille
  • video täytyy tällöin merkitä selvästi tekstin mediavastineeksi ja sen tulee sijaita tekstin välittömässä yhteydessä
  • jotta videota voidaan pitää tekstin mediavastineena, sen sisällön täytyy vastata tekstiä mahdollisimman tarkasti

Videoiden lisäksi saavutettavuus koskee myös äänitallenteita kuten podcasteja. Äänilähetyksillekin täytyy tarjota tekstivastine, joka löytyy lähetyksen välittömästä yhteydestä, esimerkiksi tekstisisältönä verkkosivuilla.

Poikkeuksen saavutettavuusvaatimuksiin tekevät suorat video- ja äänilähetykset. Lain mukaan suorien lähetysten ei tarvitse olla saavutettavia, eli niitä ei tarvitse välttämättä tekstittää tai tulkata. Laki koskee siis nauhoitteita tai äänitteitä, jotka ladataan tai upotetaan verkkosivuille tai sosiaaliseen mediaan. Tällaisten videoiden tulee lain piiriin kuuluvilla organisaatioilla olla saavutettavia 14 vuorokauden kuluessa julkaisusta.

Lue lisää videoiden ja äänilähetysten saavutettavuudesta ja niihin liittyvistä velvoitteista.

Tiedostojen (esim. PDF) saavutettavuus

Joskus organisaatiot julkaisevat sisältöjä verkossa tiedostomuodossa, esimerkiksi PDF-, Word- tai PowerPoint-asiakirjana. Tällaisia ovat vaikkapa sivulta ladattavat esitteet, hinnastot, ruokalistat tai SlideShareen jaettavat esitykset. PDF-tiedostoina julkaistaan myös kokonaisia näköisjulkaisuja kuten lehtiä, oppaita ja raportteja. Jotta nämä tiedostot avautuvat kaikille käyttäjäryhmille, tulee niiden olla saavutettavia.

Tiedostot on mahdollista tehdä teknisesti saavutettaviksi Wordin, InDesignin tai Adobe Acrobatin määritysten avulla. Tällöin tiedoston tekstin tulee olla luettavassa muodossa ja muun muassa sen rakenteen eri osat (otsikot, kappaleet, kuvat jne.) tulee määritellä tagien avulla. Tarkemmin tietoa siitä, miten tiedostoista tehdään saavutettavia, löydät sivuilta saavutettavasti.fi.

Kuitenkin kysymys kuuluu, onko tiedosto se kaikkein lukijaystävällisin vaihtoehto sisällön kuluttamiseen verkkoruudulla? Vaikka tekniset saavutettavuusmääritykset olisivat kunnossa, on tiedosto tarkoitettu useimmiten printtinä tai isolta ruudulta luettavaksi. Ruudunlukijat saattavat kyllä toistaa sisällön yhtä hyvin saavutettavasta tiedostosta kuin verkkosivulta. Ihmissilmälle tiedoston lukeminen vaatii kuitenkin usein zoomaamista ja tiedoston edes-takaisin vierittämistä. Näin on ainakin, jos sitä luetaan mobiililaitteilla.

Saavutettavuus on pohjimmiltaan käyttömukavuutta kaikille käyttäjäryhmille. Siksi tiedostomuoto on harvemmin paras tapa julkaista sisältöä verkossa. Monesti on suositeltavampaa julkaista sisältö osana verkkosivuja tai tarvittaessa omana sivustonaan (esim. laajoissa sisällöissä kuten lehdissä). Lue lisää siitä, miten julkaisut voidaan viedä verkkoon saavutettavasti.

Saavutettavuus on digiajan esteettömyyttä

Kuten edeltä huomaamme, laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta edellyttää useiden yksityiskohtien huomioimista verkkojulkaisemisessa.

Laki koskettaa monia organisaatioita viranomaisista ja julkisomisteisista yrityksistä yhdistyksiin ja tiettyjen alojen yrityksiin. Mutta vaikka ei laki sitä yritykseltänne vaatisikaan, kannattaa saavutettavuutta aina tavoitella.

Kun kiinnitätte huomiota sisältöjen saavutettavuuteen, varmistatte sen, että kaikki kohderyhmänne voivat ne ymmärtää. Sidosryhmien tavoittaminen ei jää tällöin kiinni siitä, että he eivät ymmärrä julkaisujanne tai että he kokevat palvelunne vaikeaksi käyttää.

Uskomme, että digitaalisten palvelujen saavutettavuus on ennen pitkää oletusarvo samaan tapaan kuin fyysisten tilojen esteettömyys nykyrakentamisessa on. Saavutettavuus tekee sisällöt helposti lähestyttäviksi niin keskivertokäyttäjille kuin heille, joilla on pysyviä tai tilapäisiä fyysisiä tai kognitiivisia rajoitteita.