Saavutettavuuden perusteet: viiden kohdan opas saavutettavuuteen

Saavutettavuuskeskustelut ovat saaneet uutta pontta sen jälkeen, kun laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astui voimaan keväällä 2019. Verkkosisältöjen saavutettavuutta edellytetään Suomessa yhä useammalta organisaatiolta ja siihen pääseminen edellyttää monen ammattiryhmän yhteistyötä. Lue mitä sinun tulee tietää hallitaksesi saavutettavuuden perusteet!

1. Mitä on saavutettavuus?

Digitaalisella saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman moni ihminen voi käyttää verkkopalveluja mahdollisimman helposti. Saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomioimista verkkopalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Vaikka saavutettavuuteen pyrkiminen voi tuottaa hieman päänvaivaa, on se elintärkeä asia inhimilliselle tasa-arvolle.

Saavutettavuusaatteen taustalla on Suomen sitoutuminen EU:n ja YK:n ihmisoikeussopimuksiin, joissa kaikille kansalaisille pyritään takaamaan mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen elämään täysimääräisesti ja itsenäisesti. Siinä missä fyysisen maailman yhdenvertaisuutta tavoitellaan esimerkiksi rakennusten esteettömyydellä, on saavutettavuus keino kohti digimaailman esteettömyyttä.

Ajatus saavutettavuudesta pohjautuu siis digitaaliseen yhdenvertaisuuteen. Saavutettavan verkkopalvelun tulee olla helppo käyttää ja ymmärtää, oli ruudun ääressä sitten keskivertokäyttäjä tai esimerkiksi näkö- tai kuulorajoitteinen, lukihäiriöinen tai henkilö, joka ei pysty käyttämään hiirtä.

2. Kuka saavutettavuudesta hyötyy?

Saavutettavuudesta hyötyvät luonnollisesti henkilöt, joille tavanomaisten verkkopalvelujen käyttäminen on vaikeaa. Tällaisia ensisijaisia kohderyhmiä ovat esimerkiksi:

• näkövammaiset, heikkonäköiset ja esimerkiksi värisokeat
• kuulorajoitteiset
• kognitiivisista haasteista kärsivät ja esimerkiksi lukihäiriöiset
• henkilöt, joilla on fyysisiä rajoitteita – esimerkiksi hiiren käyttäminen ei onnistu

Saavutettavista verkkopalveluista hyötyvät myös keskivertokäyttäjät: selkokielisyys, hyvä hahmotettavuus ja helppokäyttöisyys tekevät palvelusta miellyttävämmän käyttää myös heille, joilla ei edellä mainittuja rajoitteita ole.

Ja lopulta saavutettavuus hyödyttää myös organisaatiota itseään. Tarjoamalla saavutettavia sisältöjä organisaatio varmistaa, että se tavoittaa koko potentiaalisen yleisönsä – myös heidät, jotka huonosti saavutettavat sivut käännyttäisivät pois. Saavutettavuus menee myös monelta osin yksiin hakukoneoptimoinnin kanssa, joten panostamalla saavutettavuuteen, panostaa samalla siihen, että sisällöt löytyvät verkosta paremmin. Saavutettavuuteen kannattaa siis aina pyrkiä, edes jossain määrin, vaikka ei laki sitä edellyttäisikään.

3. Keneltä ja miltä sisällöiltä saavutettavuutta edellytetään?

Verkkopalvelujen saavutettavuuteen on kannustettu jo ainakin kahden vuosikymmenen ajan. Kansainvälinen web-konsortio W3C loi ensimmäisen saavutettavuusohjeistuksensa vuonna 1999 ja sen viimeisin versio WCAG 2.1 hyväksyttiin vuonna 2018. Nämä ohjeistukset ovat olleet monien asetusten pohjana ympäri maailman. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa 2016 julkaistu EU:n saavutettavuusdirektiivi, joka vaatii saavutettavuutta julkisen sektorin verkkopalveluilta.

Suomi on ottanut vielä askeleen eteenpäin julkaistuaan maaliskuussa 2019 lain digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Laki pohjautuu edellä mainittuun EU-direktiiviin, mutta ulottaa saavutettavuusvaatimukset koskemaan julkishallinnon lisäksi myös monia yksityisen alan toimijoita.

Lain edellytykset

Uusi laki edellyttää verkkopalvelujen saavutettavuutta seuraavilta tahoilta:

1. viranomaiset
2. julkisoikeudelliset laitokset
3. sellaiset organisaatiot, joiden kehittämiseen tai rahoittamiseen osallistuu viranomainen vähintään puolella kehittämiskustannuksista tai vuotuisista ylläpitokustannuksista
4. tietyt tunnistautumisen ja verkkomaksamisen palvelut
5. tietyt vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alan palveluntarjoajat
6. yleisölle palveluita tarjoavat luottolaitokset, maksulaitokset, sijoituspalveluyritykset ja vakuutusyhtiöt ja -yhdistykset

Lain piiriin kuuluvat kaikki edellä mainittujen tahojen verkossa julkaisemat sisällöt. Näitä ovat niin verkkosivut, asiointipalvelut ja mobiilisovellukset kuin yksittäiset verkossa julkaistut dokumentit kuten videot tai PDF-tiedostot. Myös intranetit ja extranetit kuuluvat tietyin poikkeuksin lain piiriin samoin kuin organisaation sosiaalisen median julkaisut.

Saavutettavuusvaatimukset-sivuilla voit lukea vielä tarkemmin siitä, keitä laki velvoittaa ja mitä sisältöjä se koskee.

Siirtymäajat

Lain edellyttämät saavutettavuusvaatimukset astuvat voimaan portaittan. Uusien, 23.9.2018 jälkeen julkaistujen verkkosivujen tulee jo olla saavutettavia. Sen sijaan vanhemmilla, ennen 23.9.2018 julkaistuilla julkisen sektorin sivuilla on armonaikaa vielä tämän vuoden syyskuulle asti. Vesi-, ja energiahuollon, liikenne-, posti-, vakuutus- ja pankkialan sivustojen tulee olla saavutettavia vuoden 2021 alkuun mennessä ja mobiilisovellusten osalta määräaika on 23.6.2021. Siirtymäajat koskevat myös tekstitiedostoja, jotka on julkaistu 23.9.2018 jälkeen ja video- ja äänitiedostoja, jotka julkaistaan 23.9.2020 jälkeen.

Saavutettavuuteen liittyvien vaatimusten valvonnasta vastaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto, joka myös ottaa vastaan palautetta havaituista saavutettavuusongelmista. Jos lain piiriin kuuluvien verkkopalvelut eivät ole edellä mainitussa ajassa saavutettavia, voi tästä seurata uhkasakko.

Saavutettavuusseloste

Laki vaatii myös sen piiriin kuuluvilta saavutettavuusselostetta, joka organisaation tulee lisätä verkkosivuilleen viimeistään siinä vaiheessa, kun siirtymäaika päättyy. Kyseessä on lyhyt seloste, jossa todetaan seuraavat asiat:

1. Miten hyvin verkkosivusto tai sovellus vastaa saavutettavuusvaatimuksia? *
2. Mitkä verkkosivuston tai sovelluksen sisällöt tai osat eivät vastaa saavutettavuusvaatimuksia ja miksi?
3. Milloin seloste on laadittu ja päivitetty, ja perustuvatko selosteen tiedot itsearvioon vai ulkopuoliseen asiantuntija-arvioon?
4. Miten käyttäjä voi antaa saavutettavuuspalautetta ja kuka tai mikä yksikkö vastaa organisaatiossa saavutettavuuspalautteiden käsittelystä?
5. Miten käyttäjä voi ottaa yhteyttä AVIin selvityspyynnön tai -kantelun tekemistä varten?

Saavutettavuusselosteeseen löytyy esitäytetty lomake saavutettavuusvaatimukset.fi-sivuilla.

* Saavutettavuusvaatimuksista voi poiketa tietyiltä osin ja tilapäisesti, jos niiden toteuttaminen aiheuttaisi organisaatiolle kohtuutonta rasitetta. Kohtuuttoman rasitteen periaatetta voi kuitenkin käyttää vain osaan sisältöjä, ei koko verkkosivustoon ja sitä ei voi käyttää silloin, kun hankitaan täysin uusi verkkopalvelu.

4. Millainen verkkopalvelu on saavutettava?

Saavutettavuuteen vaikuttavat niin tekniset, sisällölliset kuin visuaaliset asiat. Seuraavassa on muutamia asioita, joita saavutettavissa verkkopalveluissa on huomioitu.

Teknisesti saavutettavien verkkopalvelujen lähdekoodi on virheetöntä ja loogista. Sivuilla noudatetaan HTML-standardia ja WCAG-ohjeistusta, ja se toimii hyvin eri päätelaitteilla ja avustavilla teknologioilla kuten puheohjauksella ja ruudunlukuohjelmilla. Saavutettavuutta varten koodiin lisätään siis esimerkiksi tiettyjä tageja avustavia ohjelmia varten.

Saavutettavien sivujen käyttöliittymä on helppokäyttöinen, selkeä ja helposti hahmotettava. Sivuilla on siis kiinnitetty huomiota esimerkiksi selkeään ja kuvaavaan navigaatioon ja ohjauspolkuihin sekä selkeään visuaaliseen ilmeeseen, jossa on riittävän hyvä kontrasti. Eri elementit kuten painikkeet ja linkitykset ovat tunnistettavia ja johdonmukaisia. Sivuilta on helppo hakea tietoa ja tärkeimmät sisällöt erottuvat selkeästi.

Saavutettavuudelle tärkeää ovat myös selkeät ja ymmärrettävät sisällöt. Kielen tulee olla ymmärrettävää selkokieltä, jossa vältetään turhan vaikeita sanoja tai liian pitkiä virkkeitä. Teksti on jäsennelty loogisesti, otsikot ovat kuvaavia ja kappaleet riittävän lyhyitä. Myös linkkitekstien tulee olla kuvaavia ja ymmärrettäviä. Tekstiä tukemaan voi lisätä myös muita formaatteja kuten kuvia, videoita ja ääntä, joissa niissäkin on toki omat vaatimuksensa saavutettavuudelle.

5. Miten onnistun saavutettavuudessa?

Kuten edellä olevasta voi päätellä, saavutettavuuteen pääseminen vaatii tietotaitoa ja yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä. Monesti työsarkaa on ainakin ohjelmoijalla, graafisella suunnittelijalla ja sisällöntuottajalla. Saavutettavuus ei ole myöskään täysin vakaa tila, vaan se täytyy pitää mielessä aina, kun lisää uutta sisältöä sivuille tai tekee muutoksia sivuston rakenteeseen.

Saavutettavuuden arviointiin ja korjaamiseen on tarjolla työkaluja, jotka auttavat alkuun, jos haluat tutkia omien sivujesi saavutettavuutta.

• Wave on ilmainen työkalu, jolla voit tarkistaa teknistä saavutettavuutta joko syöttämällä osoitteen selaimessa tai lataamalla Chromeen tai Firefoxiin sopivan lisäosan.
• Siteimprove on työkalu, jolla saavutettavuutta voi arvioida huomattavasti laajemmin ja jota kautta havaittuja puutteita voi myös osin korjata suoraan. Siteimprove tarkistaa teknisen saavutettavuuden lisäksi muun muassa oikeinkirjoituksen, rikkinäiset linkit ja hakukoneoptimointiin liittyviä tietoja.

Saavutettavuutta voi siis arvioida ja siihen voi pyrkiä ilmaisia työkaluja hyödyntämällä ja verkon materiaaleihin perehtymällä. Varminta on kuitenkin kääntyä asiaan perehtyneen ammattilaisen puoleen, jolle saavutettavuusvaatimukset ovat tuttuja ja joka tietää, miten saavutettavuuspuutteet korjataan.

Toimimme Siteimproven kanssa yhteistyössä ja tarjoamme heidän työkaluaan asiakkaidemme käyttöön. Testaamme myös sivujesi saavutettavuuden puolestasi työkalun avulla ja teemme tarvittavat korjaukset. Teknisten työkalujen lisäksi saavutettavuuteen pääseminen vaatii aina myös manuaalista testaamista ja näkemystä saavutettavista sisällöistä. Tutustu saavutettavuusauditointi-palveluumme.

Artikkeli pohjautuu ilmaisen webinaarisarjamme ensimmäiseen osaan, jossa perehdyimme puolessa tunnissa saavutettavuuden perusteisiin. Lataa webinaarin tallenne itsellesi veloituksetta verkkosivuillamme.

Webinaarisarjamme toisessa osassa tutustuimme tarkemmin verkkosivujen saavutettavuuden arviointiin ja yleisiin ongelmakohtiin. Toisen webinaarimme maksuttomasta tallenteesta saat vinkkejä myös työkaluihin, joilla teknisiä saavutettavuusongelmia kuten rikkinäisiä linkkejä ja puuttuvia alt-tekstejä voi paikantaa ja korjata.

Kolmannessa saavutettavuuswebinaarissa perehdyimme verkossa julkaistavien tiedostojen ja esimerkiksi somesisältöjen saavutettavuuteen. Katso videolta vinkit tiedostojen saavutettavuuteen. Tutustu myös verkkoartikkeliimme, jossa pohdimme eri julkaisumuotojen kuten PDF-tiedostojen saavutettavuutta.