Digitaaliset ja painetut julkaisut vuonna 2022 – missä mennään?

Digi on tullut jäädäkseen, mutta miten painetulla lehdellä menee vuonna 2022? Vieläkö printtiin kannattaa panostaa ja missä tilanteissa se parhaiten palvelee?

Vuonna 2022 digitaalinen läsnäolo on yrityksille elintärkeää eikä sen merkitys ole häviämässä mihinkään. Digitalisaatio kattaa jo lähes kaikki toimialat ja palvelut ja moni lukee perinteisesti printistä hankitut sisällöt nykyään verkosta. Organisaatio, joka haluaa tavoittaa asiakkaansa, julkaisee verkossa esimerkiksi blogin muodossa tai muutoin verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa.

Kuitenkin suomalaisen KMT 2020 -mittauksen tuloksista selviää, että myös printillä on yhä vahvat lukijakunnat. Enemmän printti- kuin digilukijoita on etenkin paikallisesti tilattavilla sanomalehdillä ja kaupunkilehdillä mutta myös pääosalla aikakauslehdistä. Sanoman Mediatrendit 2021 -tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista lukee paperista aikakauslehteä viikoittain ja vain 4 % ei ollenkaan.

Edelläkävijät ovat jo ryhtyneet julkaisemaan yhdellä prosessilla molempiin kanaviin. Esimerkiksi Erilaisten oppijoiden liitto julkaisee Luksitko-verkkolehdestään helposti nopea.media-palvelulla myös painolehden. Näin heidän sisältönsä tavoittavat sekä digi- että painolukijat kullekin lukijalle parhaiten sopivalla tavalla.

Missä ja miksi painettuja julkaisuja tarvitaan?

Digillä ja printillä on tietty luonne-ero. Digistä haetaan nopeasti vastauksia kysymyksiin ja artikkeleita luetaan paikoin siellä paikoin täällä.

Printin kuten paperilehden lukeminen puolestaan tarkoittaa usein rauhoittumishetkeä. Paperista julkaisua luetaan ehkä kiireettömästi viikonloppuisin aamukahvin ääressä tai vaikkapa junamatkalla. Kun toimistotyöläinen viettää koko päivän ruudun ääressä, on illalla mukava lepuuttaa silmiään paperisen lukemisen parissa.

Painetut julkaisut ovat muutakin kuin lehtiä

Painettuihin julkaisuihin kuuluvat lehtien lisäksi esimerkiksi flyerit, esitteet, oppaat, vuosikertomukset ja laajemmin ajateltuna kaikki muutkin tulosteet.

Globaalisti printtimarkkinalle odotetaan merkittävää kasvua tulevina vuosina. Kun markkinan arvoksi vuonna 2020 annettiin 411.99 biljoonaa dollaria, vuonna 2026 arvon uskotaan olevan 472,35 biljoonaa dollaria. Kasvua odotetaan esimerkiksi kustannustehokkaille, ketterille ja räätälöitäville verkosta painoon -ratkaisuille. (Lähde: Smithers)

Printti digin rinnalla – mikä mahdollisuus!

Printti onkin yrityksille usein tarpeellinen markkinoinnin sisältömuoto digin rinnalla. Painetut jäsen- tai asiakaslehdet, esitteet, oppaat ja vuosikertomukset täydentävät viestintää digikanavissa ja tuovat lisäarvoa kohdeyleisölle.

Digikanavissa tietoa on ähkyksi asti ja kilpailu on kovaa. Painetulla julkaisulla voi palvella sitä osaa yleisöstä, jota digissä ei tavoiteta. Painotuotteen voi suunnata esimerkiksi niinkin kohdennetusti, että se lähetetään postitse kontakteille, joita uutiskirjeellä ei tavoiteta.

Painettu tuote tuntuu lukijasta arvokkaalta. Sen tuottamisen ei kuitenkaan tarvitse olla suuri kustannuserä. Nykyratkaisuilla painotuotteita voi räätälöidä, taittaa ja julkaista ketterästi sekä matalilla kustannuksilla.

Lue, miten esimerkiksi Cora Refinish Oy on tehostanut julkaisuprosessiaan ja parantanut kohderyhmien tavoittamista julkaisemalla asiakaslehtensä helposti sekä verkkoon että painoon nopea.median avulla.

Digitaalinen julkaisu on

  • helposti päivitettävä ja nopeasyklinen
  • vuorovaikutteinen
  • internet-yhteyden avulla luettavissa missä vain
  • sisällöiltään monipuolinen ja helposti jaettavissa globaalistikin
  • nykypäivänä jo lähes oletusarvo

Painetun julkaisun avulla voi

  • saada lukijan rauhoittumaan tekstin äärelle ja keskittymään sisältöön
  • tuoda lisäarvoa – painettu opus vaikuttaa digitaalista arvokkaammalta ja sitä saatetaan säilyttää pidempään
  • tavoittaa digissä katveeseen jääneitä lukijoita
  • jättää pysyvämpiä muistijälkiä